Hanna Harris, joulukuu 2022
Marraskuun alussa joukko kaupunkeja kokoontui Espanjan Valenciaan Global Design Policy -konferenssiin ja sen yhteydessä järjestettyyn maailman muotoilupääkaupunkien (World Design Capital) alumnikokoukseen. Muotoilun keskeistä merkitystä paremman kaupunkielämän tuottamisessa peräänkuulutettiin useissa päivän puheenvuoroissa.
”Tarvitsemme ihmisen mittakaavaisia palveluja – ja tässä muotoilu on keskeisessä roolissa”, 15-minuutin kaupungin konseptistaan tunnettu ranskalaiskolumbialainen kaupunkisuunnittelija Carlos Moreno vaati keynote-puheenvuorossaan.
Muotoilupääkaupunkien taustajärjestö World Design Organizationin presidentti David Kusuma yhtyi tähän ajatukseen: ”Inklusiivinen, turvallinen, resilientti ja kestävä kaupunkielämä tarvitsee muotoilua enemmän kuin koskaan onnistuakseen.”
Paikalla olleet kaupungit ja muotoiluvaikuttajat pohtivat niin muotoilupolitiikan tulevaisuuden suuntia kuin tapoja, millä muotoilukaupungit ovat huolehtineet muotoilupääkaupunkien perinnön juurruttamisesta osaksi kaupunkien arkea. Helsingillä on takanaan 10 vuoden muotoilumatka sekä tavoitteenaan tuon työn vaikuttava kehittäminen tulevaisuudessakin. Tässä keskeisiä poimintoja matkan varrelta, katse tulevaan suunnaten.
Onnistunut muotoilumatka alkoi designpääkaupunkivuodesta 2012
Niin Suomessa kuin Helsingissä muotoilu ja arkkitehtuuri ovat olleet keskeinen osa hyvinvointiyhteiskuntamme ja paremman arjen rakentamista jo kauan. Helsingin kaupungin oma varsinainen muotoilumatka sai alkunsa vuodesta 2012, jolloin Helsinki oli maailman muotoilupääkaupunki yhdessä Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Lahden kaupunkien kanssa.
Satoja hankkeita, tapahtumia ja toimintaa sisältänyt vuosi oli muotoilun ilotulitusta. Juhlien jälkeen oli aika miettiä, miten opit juurtuvat pysyvämmin osaksi kaupunkia.
Helsingin kaupungille vuosi toimi lähtölaukauksena muotoilun ja muotoiluajattelun hyödyntämisessä kaupungin oman toiminnan ja palvelujen kehittämisessä. Muotoilu nostettiin strategisemmalle tasolle.
Tapahtumasta pysyväksi osaksi kaupungin toimintoja
Onnistuneen muotoilumatkan edellytyksenä on ollut pitkäjänteinen sitoutuminen kaupungin muotoilutoiminnan kehittämiseen. Muotoilu näkyy niin kaupungin arjessa, strategisissa tavoitteissa kuin kyvyssä uudistaa omaa toimintaansa. Tuekseen se tarvitsee tarinnallisuutta ja näkyvyyttä sekä yhteistyötä ja aktiivista vuoropuhelua monien kumppanien kanssa.
Tänä päivänä kaikki Helsingin toimialat hyödyntävät palveluidensa asiakaslähtöisessä kehittämisessä muotoilua.
Pelkästään viimeisen kuuden vuoden aikana muotoiluhankintojen määrä on yhdeksänkertaistunut.
Olemme koonneet tämän sivuston muotoilutarinoihin esimerkkejä tavoista, joilla Helsinki hyödyntää muotoilua. Ne kaikki kertovat siitä, kuinka muotoilu on tukenut meitä katseen kääntämisessä kaupunkilaiseen: yhdessä käyttäjien kanssa syntyy paras kaupunki. Muotoilu myös auttaa monialaista osaamista vaativien haasteiden tunnistamisessa: muotoilu on ilmiöjohtamisen elintärkeä kumppani.
Kaupunkitasoiset rakenteet ja työkalut kasvattavat muotoilun vaikuttavuutta
Yksittäiset hankkeet tarvitsevat tuekseen kaupunkitasoisia rakenteita ja työkaluja.
Heti muotoilupääkaupunkivuoden jälkeen käynnistyi kolmivuotinen muotoiluvuoden perintöä juurruttanut Toimiva kaupunki -hanke. Tuolloin kaupungille palkattiin ensimmäiset muotoilijat.
Tiimi kasvoi ja kehittyi vuonna 2016 kaupungin sisäiseksi muotoilun kehittäjätiimi Helsinki Labiksi, jonka aisaparina työskentelevät kunkin toimialan omat kehittäjätiimit ja alati kasvava muotoilua työssään hyödyntävien kaupungin työntekijöiden verkosto. Ensimmäinen muotoilujohtaja aloitti myös samaan aikaan. Arvioimme edelleen, mihin suuntaan rakenteita kannattaa kehittää, jotta pääsemme mahdollisimman vaikuttaviin lopputuloksiin.
Pyrimme jatkossa myös kehittämään tapoja jakaa kaupungin muotoilutyön oppeja niin ison organisaation sisällä toisillemme kuin muiden kumppanien kanssa. Apuna meillä on tässä upea muotoilukumppanien joukko.
Helsinki on ollut ensimmäisiä kaupunkeja, joissa on muotoilun puitesopimus.
Uusi palvelumuotoilun puitesopimus astui voimaan tänä syksynä. Pyrimme siinä vastamaan edellisten vuosien kokemuksiin ja palautekeskusteluissa tunnistettuihin uusiin tarpeisiin samalla kun huolehdimme muotoilun hankintaosaamisemme vahvistamisesta. Tulevaisuuden tärkeänä haasteena on myös kehittää vaikuttavuuden arviointia ja muotoilutyöstä saatavan tiedon hyödyntämistä.
Kaupunkistrategia tarjoaa vahvan tuen
Helsingissä keskeinen tekijä sitoutuneen muotoilumatkan onnistumisessa ja aisapari operatiivisen muotoilutoiminnan kehittämiselle on ollut muotoilun arvon ja keskeisen roolin tunnistaminen kaupunkistrategiassa.
Hyödynnämme muotoilua palvelukehityksessä ja entistä asiakaslähtöisemmän kaupunkiorganisaation luotsaamisessa. Tämä on tunnistettu jokaisessa kaupunkistrategiassa muotoilupääkaupunkivuoden 2012 jälkeen.
Tällä strategiakaudella tavoitteenamme on, että muotoilu on entistä systemaattisemmin osa palvelujen käyttäjälähtöistä uudistamista ja kaupunkiorganisaation tuottavuuden lisäämistä.
Haluamme, että muotoilua hyödynnetään kaupunkiyhteisissä hankkeissa ja ennakointityössä.
Käynnissä oleva kaupungin verkkosivujen hel.fi-uudistus ja sen yhteydessä tehtävä laaja palvelumuotoilutyö on tästä loistava esimerkki: monialainen kehitystyö toimii asiakaslähtöisen ja inklusiivisen kehittämisen ajurina. Samalla saamme arvokasta tietoa eri temaattisten palvelukokonaisuuksien kehittämisestä.
Muotoiluvuoden päätteeksi meillä on myös ilo kertoa, että hel.fi-uudistuksen osaavat tekijät jatkavat nyt hankkeen päättyessä työtään kaupungin muotoilutyön ääressä. Näin haluamme varmistaa jatkuvuuden ja kertyneiden oppien soveltamisen jatkossakin.
Fokusta julkisen kaupunkitilan muotoiluun
Olemme myös pyrkineet valppaasti seuraamaan, missä voimme muotoiluajattelun hyödyntämisellä vastata tulevaisuuden haasteisiin ja mitä uusia avauksia tämä meiltä vaatii.
Yksi tällainen alue on julkisen kaupunkitilan kehittäminen ja kaupunkilaiskokemuksen parantaminen. Tavoitteenamme onkin, että julkisen kaupunkitilan vetovoimaa lisätään oivaltavan suunnittelun ja kokeilujen keinoin.
Olemme käynnistäneet viihtyisien kaupunkitilojen yhteiskehittämisen placemaking-ohjelman. Ensimmäiset pilotit kaupunkiuudistusalueiden tori- ja puistokokeiluista kantakaupungin korttelipihaoppaan julkaisuun on toteutettu vuonna 2022.
Vuonna 2023 valmistuvat myös suunnitelmat yhdessä Linda Liukkaan kanssa toteutettavaan tietokoneteemaiseen Ruoholahden leikkipuistoon.
Näitä avauksia yhdistää strateginen tavoite tunnistaa muotoilun ja arkkitehtuurin merkitys hyvinvoinnille, paremman kaupunkilaiskokemuksen tuottamiselle ja kaupungin brändille.
Seuraavan vuoden tärkeitä etappeja tämän tavoitteen edistämisessä ovat Helsingin arkkitehtuuripoliittisen ohjelman valmistuminen sekä uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon suunnittelun eteneminen.
Muotoilu tulee näkyväksi tapahtumissa ja viestintäteoissa
Jatkossa tahdomme edelleen vahvistaa Helsingin profiilia designkaupunkina ja olla aktiivinen kumppani niin kaupungeille kuin alan yrityksille ja korkeakouluille.
Muotoilun 10-vuotisjuhlavuoden aikana olemme uudistaneet omaa muotoiluviestintäämme – siitä esimerkkinä tämä muotoilutoimintaamme ja sen oppeja kokoava design.hel.fi-sivusto – sekä kertoneet Helsingistä muotoilukaupunkina monille kansainvälisille medioille. Vuoden aikana toteutettiin kymmenkunta mediamatkaa ja julkaistiin lukuisia juttuja.
Kahden koronavuoden jälkeen on ollut myös hyvin aktiivista muotoilutapahtumien rintamalla.
Vuoden 2022 designsyksy sai varaslähdön elokuun lopussa, kun Helsingissä toteutettiin kansainvälinen B2B-tapahtuma Design Helsinki. Sen lontoolaiset taustavoimat ovat tunnettuja designalan yritystapahtumistaan niin Lontoossa kuin useassa Aasian kaupungissa. Vilkas tapahtuma houkutteli mukaan yli 85 yritystä 10 maasta.
Designsyksyn kotimaiset lippulaivatapahtumat olivat tänä vuonna erityisen odotettuja. Habitare-messut palasivat parin vuoden koronatauon jälkeen kun taas Pohjoismaiden suurin designtapahtuma Helsinki Design Weekin päätapahtumapaikkana ihastutti yleisölle yleensä suljettu, Alvar Aallon Enso Gutzeitin pääkonttoriksi suunnittelema ”Sokeripala”. Helsingin kaupunki on jo muotoilupääkaupunkivuodesta lähtien tehnyt strategista yhteistyötä Helsinki Design Weekin kanssa. Tänä vuonna olimme iloisia voidessamme yhdessä jakaa Helsinki Design Awardin parempien julkisten tilojen muotoilija ja yhteisöaktiivi Päivi Raiviolle.
Osana Helsinki Design Weekiä järjestimme myös kaupunkimuotoilun juhlaseminaarin. Tapahtumassa kuultiin keynote-puhujina Indy Joharia ja Linda Liukasta. Oppeja menneestä ja näkemyksiä tulevasta kuultiin Helsingin lisäksi niin muilta muotoilukaupungeilta kuin alan tekijöiltä.
Opit jaetaan kaupunkien muotoiluverkostoissa
Dialogi muiden kaupunkien ja tapahtumien kanssa on syksyn mittaan myös vilkasta. Tässä muutama poiminta:
Syyskuun lopussa olimme mukana Placemaking Week Europessa. Helsinki liittyi kaupunkitilan yhteiskehittämisen eurooppalaiseen verkostoon aiemmin tänä vuonna ja on nyt kumppanina sen kaupungeille suunnatussa osaamisvaihdossa.
Lokakuussa kokoontui Liettuan Kaunasissa globaali Unesco Design Cities -verkosto, mihin Helsinki liittyi pian muotoilupääkaupunkivuoden jälkeen vuonna 2014.
Syksyn mittaan vierailimme myös Oslossa arkkitehtuuritriennaalissa pohtimassa kaupunkien hallintoa ja laaja-alaista yhteistyötä Neighbourhood-teeman ympärillä.
Vuosi päättyi vierailuun tämän vuoden muotoilupääkaupunki Valenciassa.
Seuraavien vuosien designmatkaan kuuluu seminaareja ja koulutuksia muun muassa strategisesta designista ja tulevaisuusmuotoilusta yhä kasvavalle kaupungin omalle muotoiluverkostolle. Tiivistämme dialogia myös muotoilutoimistokumppaniemme kanssa. Esimakua tästä saatiin tämän vuoden lokakuun kumppanipäivässä, kun uuden palvelumuotoilun puitesopimuksemme kumppanit kohtasivat kaupungin eri tahoja.
Tavoitteenamme on, että design on tulevaisuudessakin Helsingille kansainvälisesti merkittävä erottautumistekijä ja keskeinen työkalu kehittää kaupunkia.
Kymmenen vuoden matkan oppien perusteella uskomme vahvasti, että se kannattaa.
 |
Hanna Harris on toiminut Helsingin kaupungin designjohtajana vuodesta 2020 alkaen. Designjohtajana Harris edistää muotoilun ja arkkitehtuurin hyödyntämistä kaupungin toimintojen ja kaupunkitilan kehittämisessä sekä vahvistaa Helsingin tunnettuutta kansainvälisesti arvostettuna muotoilukaupunkina. Helsingin kaupunki on yksi harvoja kaupunkeja maailmassa, jolla on oma designjohtaja. |
Kuvat: Jussi Hellsten, Susa Junnola, RaivioBumann/ Vesa Laitinen, BravaEstudio, Helsinki Design Week, Sakari Röyskö