Siirry sisältöön

Kaupungit tarvitsevat muotoilua nyt ja tulevaisuudessa

Miten kaupungit hyötyvät muotoilusta ja miten muotoilu auttaa ratkomaan tulevaisuuden haasteita? Näistä aiheista keskusteltiin 6. syyskuuta Helsingin kaupungin järjestämässä ”Design and the City: Learnings from a 10-Year Journey” seminaarissa.

Seminaarilla juhlistettiin Helsingin 10-vuotista muotoilumatkaa. Helsinki oli vuonna 2012 yhdessä Espoon, Vantaan, Kauniaisen ja Lahden kaupunkien kanssa maailman muotoilupääkaupunki, World Design Capital. Vuosi oli Helsingille lähtölaukaus muotoilun laajamittaiselle käytölle kaupunkiorganisaatiossa.

”Designpääkaupunkivuosi teki näkyväksi muotoiluajattelun hyödyt kaupunkien ja palveluiden parantamisessa. Kymmenessä vuodessa muotoilutoiminnan volyymi Helsingissä on moninkertaistunut, ja muotoilu on osa kaupungin ydintoimintoja ja kaupunkistrategiaa. Nyt on hyvä hetki pohtia, mitä otamme menneiltä 10 vuodelta mukaamme ja miten jatkamme tästä eteenpäin”, painotti seminaarin avannut Helsingin designjohtaja Hanna Harris.

Muotoilun avulla Helsingissä on kehitetty muun muassa leikkipuistoja ja kaupungin digitaalisia palveluita, parannettu ikäihmisten arkiliikkumisen edellytyksiä ja toteutettu kekseliäitä kokeiluja kaupunkiympäristössä.

”Muotoilu kääntää katseen asiakkaaseen, kaupunkilaisiin, ja tarjoaa työvälineitä ja kysymyksiä ratkoa monimutkaisiakin haasteita, yhdessä kaupunkilaisten kanssa”, toteaa Harris.

Osana Helsinki Design Week –festivaalia järjestetty juhlaseminaari keräsi kaupungintalolle ja verkkoon satoja muotoilun ystäviä. Englanninkielisen seminaarin tallenne on katsottavissa Helsinki-kanavalla.

Helsinki on strategisen muotoilun edelläkävijä

Indy Johar.

Seminaarin keynote -puhujana kuultiin arkkitehti Indy Joharia. Dark Matter -laboratorion perustanut Johar painotti muotoilun merkitystä epävarmuuden ja muuttuvan maailman keskellä.

”Elämme globaalien muutosten ja epävarmuuden keskellä, jossa meidän pitää uudelleen muotoilla koko maailma ympärillämme: omat tapamme, olemisemme, ajattelumallit ja suhde ympäristöön. Muotoilun kautta voidaan tuoda yhteen kompleksisen maailman eri aspekteja. Seuraavien 10 vuoden aikana muotoilulle on suuri tarve”, totesi Johar.

Johar kertoi myös arvostavansa Helsinkiä muotoilukaupunkina.

”Oma muotoilutarinani alkoi Helsingistä. Olin mukana Sitran Helsinki Design Labissa, jonka itse näen globaalin strategisen muotoilun ajattelun synnyttäjänä. Helsinki on ollut strategisen muotoiluajattelun edelläkävijä.”

Muotoilu rakentaa kestävämpiä kaupunkeja

Anni Orttenvuori-Ganter ja Johanna Palomäki.

Muotoilun roolista kaupunkien kehittämisessä olivat keskustelamassa kaupunginarkkitehti Johanna Palomäki Lahdesta, liiketoiminta-arkkitehti Anni Orttenvuori-Ganter Espoosta ja kaupunkimuotoilupäällikkö Päivi Hietanen Helsingistä.

Kaikissa kolmessa kaupungissa muotoilun käyttö on laajentunut huimasti kymmenessä vuodessa, ja muotoiluajattelun hyödyt tunnistetaan.

”Muotoilun avulla kaupungin päätöksenteosta on tullut kestävämpää. Kynnys käyttää palveluita madaltuu, ja myös muutokseen suhtaudutaan positiivisemmin, kun asukkaat on otettu mukaan suunnitteluun”, totesi Johanna Palomäki.

”Muotoilu tuo konkreettisia välineitä palveluiden kehittämiseen ja testaamiseen. Muotoilun avulla emme vain luo monipuolisempia ja toimivampia palveluita, vaan voimme myös vaikuttaa tuottavuuteen ja kustannuksiin”, lisäsi Anni Orttenvuori-Ganter Espoosta.

Helsingin kaupungilla muotoilutoiminnan volyymi on yhdeksänkertaistunut viimeisen kuuden vuoden aikana.

”Helsingillä on tätä nykyään oma noin 200 muotoiluosaajan verkosto, joka levittäytyy kaupungin eri toimialoille. Lisäksi teemme tiivistä yhteistyötä ulkopuolisten muotoilutoimistojen kanssa. Esimerkiksi viime vuonna Helsingissä toteutettiin yli 130 muotoiluhanketta”, summaa Päivi Hietanen Helsingin kaupungilta.

Seminaariin saatiin tervehdykset myös designpääkaupunkien kattotaho World Design Organizationilta sekä vuoden 2022 designpääkaupunki Valenciasta. Valencian hanketta luotsaava Xavi Calvo Lopez kertoi olevansa vaikuttunut Helsingin designpääkaupunkivuoden monipuolisesta perinnöstä ja toivoi, että vuosi jättäisi myös Valenciaan pysyvän jäljen.

Muotoilu tukee muutosta, vahvistaa yhteisöllisyyttä ja rakentaa kestävää tulevaisuutta

Anna Valtonen, Mikko Koivisto, Jukka Savolainen.

Katsaus menneeseen 10 vuoteen ja ajatuksia muotoilun tulevaisuudesta kuultiin myös kolmelta Helsingin keskeiseltä kumppanilta. Aalto-yliopiston professori Anna Valtosen mukaan muutos muotoilualalla on ollut valtava.

”10 vuoden aikana muotoilukeskustelu on laajentunut esinemuotoilusta aineettomien asioiden muotoiluun: kysymykseen, miten muotoilemme kokonaisuuksia ja prosesseja. Samalla on siirrytty entistä radikaalimpaan ajatteluun, ja muotoilulla haetaan isompia, systeemien muutoksia.”

Valtonen tunnisti myös muotoilun periaatteita, joista tulee pitää kiinni.

”Muotoilulla on aina ollut uudistava voima. Muotoilu on Suomessa kukoistanut usein kriisien yhteydessä, jolloin tyypillisesti joudutaan etsimään uusia, luovempia ratkaisuja ja kokeiluja. Lisäksi meillä on vahva yhteisöllisen muotoilun perinne: muotoilua tehdään yhdessä ja se tuo ihmiset yhteen. Näistä periaatteista tulee pitää kiinni ja huolehtia, että niitä kehitetään edelleen”, Valtonen muistutti.

Palvelumuotoilujohtaja Mikko Koivisto Digitalistilta oli mukana jo Helsingin designpääkaupunkivuoden hankkeissa.

”Kymmenen vuotta sitten teimme pistemäisiä pilotteja, nykyään palvelumuotoilu on strategisempaa ja vaikuttavampaa. Myös organisaatioiden muotoilukyvykkyys ja asiakaslähtöisyys on lisääntynyt. Tärkeää ei ole vain muotoiluprojektien tulokset, vaan se että niiden kautta on saatu jaettua tietoa ja oppeja muotoilun hyödyntämisestä myös organisaatioiden sisällä.”

Designmuseon johtaja Jukka Savolainen suuntasi puheenvuorollaan katseet tulevaisuuteen ja suunnitteilla olevaan uuteen arkkitehtuuri- ja designmuseoon.

”Rakennamme tulevaisuuden museota, joka ei ole vain näyttelytila, vaan alusta dialogille. Uusi arkkitehtuuri- ja designmuseo tuo yhteen kotimaisia ja kansainvälisiä muotoilutoimijoita pohtimaan globaaleja kysymyksiä ja niitä muutoksia, joita yhteiskunnissa tarvitaan kestävän tulevaisuuden luomisessa.”

Yhdessä muotoillen syntyy myös tietokoneaiheinen leikkipuisto

Seminaarin päätti toinen keynote-puhuja, kirjailija, kuvittaja Linda Liukas. Liukas on parhaillaan suunnittelemassa yhdessä Helsingin kaupungin ja Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymän kanssa maailman ensimmäistä tietokoneaiheista leikkipuistoa Helsingin Ruoholahteen.

Puistossa pienimmätkin lapset pääsevät osaksi tietokoneiden maailmaa leikkimällä ja tekemällä. Puistoa on suunniteltu yhteistyössä paikallisen yhteisön ja puiston käyttäjien eli lasten ja perheiden kanssa.

”Lasten näkemyksiä ja ajatuksia on kuultu suunnittelun joka vaiheessa. Alueen koululaiset ovat saanut kertoa, minkälainen olisi heidän unelmien leikkipuisto”, kertoo Liukas.

”Puiston tarkoitus on tukea lasten leikkisyyttä, uteliaisuutta ja rohkeutta. Leikkipuistokin voi olla paikka oppimiselle, jossa leikin ja pelin kautta tehdään muuten vaikeita asioita ymmärrettäviksi – kuten koodausta tai algoritmeja.”

Katso seminaarin tallenne täältä.

Lue lisää Helsingin kaupungin muotoilutoiminnasta design.hel.fi -sivuilta.

Artikkelin pääkuva: Seminaarin puhujia: Indy Johar, Anna Valtonen, Päivi Hietanen, Xavi Calvo Lopez, Hanna Harris, Mikko Koivisto, Anni Orttenvuori-Ganter.

Kuvat: Ilkka Ranta-aho.

Asiasanat

arkkitehtuuri- ja designmuseo