Siirry sisältöön

Leikkipuistot

Leikkipuistot ovat helsinkiläisten lapsiperheiden peruspalveluja, jotka yhdistävät alueiden perheitä ja lapsia. Leikkipuistojen muotoiluhankkeessa pureuduttiin puistojen palveluiden houkuttelevuuteen, saavutettavuuteen ja viestintään.

Helsingin kaupungilla on noin 70 leikkipuistoa, joissa tarjotaan ohjattua, avointa ja maksutonta toimintaa lapsiperheille ja kouluikäisille lapsille. Leikkipuistot ovat suosittuja kokoontumispaikkoja ja niiden toiminta vahvistaa alueen yhteisöllisyyttä sekä perheiden kiinnittymistä asuinalueeseen.

Leikkipuistot ovat Helsingin erikoisuus: samanlaista toimintaa ei löydy ainakaan koko kaupungin mittakaavassa muualta Suomessa.

Helsingissä leikkipuistotoimintaa on ollut jo yli 100 vuotta ja ympärivuotisena toimintana sitä on tarjottu kaupunkilaisille vuodesta 1951. Leikkipuistoruokailu aloitettiin vuonna 1942.

Leikkipuistoissa yhdistyy kaupungin eri toimialojen palvelut: puistojen toiminnasta ja tiloista vastaa kasvatuksen ja koulutuksen toimiala, ja puistoalueiden suunnittelusta, kunnossapidosta ja leikkivälineiden turvallisuudesta huolehtii kaupunkiympäristön toimiala. 

Leikkipuistot rakentavat yhdenvertaista ja hyvinvoivaa kaupunkia

Leikkipuistojen muotoiluhanke lähti liikkeelle vuonna 2020 osana maahanmuuttajaperheiden kotoutumista vahvistavaa hanketta. Tampereen yliopiston MAMANET-tutkimuksessa oli tunnistettu, etteivät muista kulttuureista tulleet välttämättä erottaneet Helsingin leikkipuistoja päiväkotien pihoista, ja toiminta arkiaamupäivisin ei tietyillä alueilla saavuttanut maahanmuuttajaryhmiä arjen eri rytmeistä johtuen.

Maahanmuuttajataustaiset perheet eivät käyttäneet leikkipuistoja samassa määrin kuin kantasuomalaiset perheet ja jäivät näin paitsi mahdollisuuksista osallistua toimintaan, joka edistäisi kotoutumista ja lapsiperheiden hyvinvointia.

Lapsiperhe Leikkipuistossa. Kuva: Jefunne Gimpel

Helsinki tarvitsee hyviä ja toiminnallisia leikkipuistoja vetovoimatekijöiksi etenkin alueilla, joissa täydennysrakennetaan, kehitetään muutoinkin kaupunkiympäristöä sekä tasapainotetaan kaupunginosien asuntorakennetta. Muotoiluhankkeeseen valikoituikin mukaan viisi pilottileikkipuistoa kaupunkiuudistusalueilta Kontulasta, Kannelmäestä, Malminkartanosta ja Mellunmäestä.

Käyttäjäymmärryksen keräämisestä yhteiskehittämisen työpajoihin

Kaupungin kumppaniksi leikkipuistojen muotoiluhankkeeseen tuli muotoilutoimisto Pentagon Design. Muotoilun avulla haluttiin lisätä leikkipuistojen saavutettavuutta, tunnettavuutta ja houkuttavuutta kuntalaisia ja henkilöstöä osallistavalla prosessilla ja tuottaa ideoita leikkipuistopalvelujen ja fyysisen ympäristön kehittämiseksi. Optiona oli myös leikkipuistojen tunnistettavuutta lisäävän fyysisen ratkaisun tuotteistaminen.

Käyttäjäymmärrystä kerättiin ja kokonaisuutta yhteiskehitettiin useilla menetelmillä, kuten Kerrokantasi-palvelun verkkokyselyllä, haastatteluilla ja työpajoissa

Hanke alkoi pilottileikkipuistoissa tehdyillä haastatteluilla ja havainnoinneilla sekä laajalla haastattelukierroksella, jossa kuultiin kaupungin eri toimialoilla leikkipuistojen toiminnan ja suunnittelun sekä kotouttamisen parissa työskenteleviä asiantuntijoita. Näitä täydennettiin keräämällä käyttäjäymmärrystä Kerrokantasi-verkkokyselyn kautta. Kyselyyn saatiin vastauksia 558 kaupunkilaiselta.

Alusta asti oli tärkeää, että hanke tavoitti myös puistojen potentiaalisia käyttäjiä ja maahanmuuttajataustaisia perheitä. Heitä tavoitettiin muun muassa järjestöjen ja sidosryhmien kautta.

Jo alkukeskusteluissa kävi ilmi, että kyseessä on luultua monisyisempi haaste: Myöskään kantasuomalaiset eivät tunne leikkipuistoja ja niiden tarjoamia palveluita niin hyvin kuin luullaan, viestintä ei ole aina tavoittavaa tai ymmärrettävää, ja leikkipuistoja ei tunnisteta kaupunkiympäristöstä. Selvityksen pohjalta haasteeksi kirkastui leikkipuistojen saavutettavuus ja vetovoima eri kaupunkilaisryhmien näkökulmasta. Erityisesti haluttiin edistää maahanmuuttajataustaisten perheiden kotoutumista ja samalla laajemmin yhdenvertaista kaupunkikehitystä leikkipuistoja kehittämällä.

Muotoiluhankkeen tavoitteet

  • Kehittää leikkipuistoista kaikkia perheitä houkuttava ja hyvinvointia lisäävä palvelu.
  • Kehittää leikkipuistoista tunnistettavia ja vetovoimaisia paikkoja kaupunkiympäristössä.
  • Edistää eri väestöryhmien välisiä kohtaamisia ja asuinalueeseen kiinnittymistä sekä maahanmuuttajaperheiden kotoutumista.
  • Vähentää alueellista eriytymistä sekä lisätä kaupunkiuudistusalueiden vetovoimaa kaikkien lapsiperheiden silmissä.

Haasteen määrittelystä edettiin suunnitteluohjeistuksen ja konseptitasoisen kokonaisuuden luomiseen yhdessä käyttäjien ja leikkipuisto-ohjaajien kanssa työpajoissa. Leikkipuistojen käyttäjien asiakaspolku hahmottui, samoin määriteltiin ne tekijät, jotka tekevät leikkipuistoista vetovoimaisen.

Kuva vetovoimaisen leikkipuiston osatekijöistä

Kehityskohteeksi leikkipuistojen viestintä

Avainasemaan leikkipuistojen saavutettavuuden kehittämisessä nousi viestintä. Leikkipuistojen tulisi näyttäytyä kaupunkilaisille yhtenäisenä palveluna niin kaupunkiympäristön ratkaisuissa ja vuorovaikutuksessa henkilöstön kanssa, kuin myös eri leikkipuistojen digitaalisissa kanavissa.

Viestinnän kehittämiseksi tunnistetut kehittämistoimenpiteet:

  • viestinnän monikielisyyden ja ymmärrettävyyden edistäminen
  • viestintäkanavien roolien selkiyttäminen
  • viestinnän laadun ja houkuttavuuden lisääminen
  • tiedon löydettävyyden sekä viestinnän tavoittavuuden ja monikanavaisuuden edistäminen
  • henkilökunnan kouluttaminen saavutettavan viestinnän tekemiseen leikkipuistojen arjessa ja kaupunkilaisten kohtaamisissa

Leikkipuistoista houkuttelevia ja tunnistettavia kokoontumispaikkoja lapsiperheille

Muotoiluhankkeen lopputuloksena syntyi ratkaisukokonaisuus leikkipuistojen palveluiden, viestinnän ja palveluympäristöjen, sisä- ja ulkotilojen, sekä eri viestintäkanavien ja opasteiden kehittämiseksi.

Saavutettava ja houkutteleva viestinnän opas selkeyttää viestinnän kanavien rooleja sekä kannustaa henkilöstöä laadukkaan ja saavutettavan viestinnän tekemiseen.

Vetovoimaisten leikkipuistojen suunnitteluohjeistus (pdf) on tarkoitettu erityisesti leikkipuistojen toimintaan kytkeytyville toimialoille leikkipuistojen ympäristön ja toiminnan asiakaslähtöiseen kehittämiseen sekä toimialojen välisen yhteistyön tueksi.

Leikkipuistojen käyttöön suunniteltiin Helsingin kaupungin ilmeen mukaisia ikkunateippauksia, jotta leikkipuisto on helposti tunnistettavissa leikkipuistoiksi ja löydettävissä kaupunkiympäristössä. Ikkunateippaukset parantavat leikkipuiston toiminnoista kertomista ymmärrettävästi ja houkuttavasti myös lasten ja erikielisten käyttäjien näkökulmasta.

Oma leikkipuisto-ikoni luotiin Helsingin leikkipuistojen tunnukseksi ja muun muassa Leikkipuistot Helsinki -mobiiliapplikaatioiden sekä kaupunkiympäristön viestinnän käyttöön.

Yhteiskehittämisen tuloksena syntyi hyppykivi-elementti leikkipuistojen pihalle, jossa jokaisessa hyppykivessä on tervetulotoivotus kuudella eri alueilla eniten puhutuilla kielellä. Elementti parantaa leikkipuistojen tunnistettavuutta ja houkuttavuutta sekä toimii monikielisen viestinnän välineenä.

Muotoiluhankkeen päättyessä muotoilijat järjestivät kaksi pilottileikkipuistojen henkilöstölle suunnattua virtuaalista työpajaa. Työpajat sekä työpohjakokonaisuus auttoivat henkilöstöä jalkauttamaan projektin oppeja leikkipuistoissa, ja siten toteuttamaan kaupunkilaislähtöisempää ja yhdenmukaisempaa viestintää osana leikkipuistojen jokapäiväistä toimintaa.

Muotoilija on kaupunkilaisen silmät

Leikkipuistojen kehittämishanke osoitti, kuinka muotoilun menetelmien avulla alkuperäinen näkökulma laajeni ja toi esille kaupunkilaisten erilaiset näkökulmat palveluita suunnitteleville. Muotoilun avulla varmistettiin, että kaikkia ryhmiä on aidosti kuultu.

Ulkopuolinen kehittäjämuotoilutoimisto toimi hankkeessa eri tahoja yhdistävänä, neutraalina toimijana. Muotoilutoimistolla on valmiina keinoja, joita hyödyntää käyttäjäymmärryksen keräämisessä ja eri näkökulmista toimivien ratkaisujen luomisessa.

Muotoilun avulla tehdään kerättyä ymmärrystä näkyväksi sekä luodaan ratkaisuja, jotka parantavat kaupunkilaisten kokemusta.

Muotoilun käyttö leikkipuistojen kehittämishankkeessa vahvisti myös kaupungin eri toimialojen välistä yhteistyötä. Samalla se opetti kaupungille uudenlaisia toimintatapoja, ja vahvisti käsitystä siitä, että asioita voi ja kannattaa tehdä yhdessä.  

Leikkipuistojen muotoiluhanke palkittiin Grafian Vuoden huiput 2021 kilpailussa Palvelut-sarjassa Hopeahuipulla.

Kuvat: Jussi Hellsten, Pentagon Design, Jefunne Gimpel, Maarit Mustonen, Kaisa Kuusniemi

Asiasanat

arkkitehtuuri- ja designmuseo