Siirry sisältöön

Keskustakirjasto Oodi

Keskustakirjasto Oodi on Helsingin mittavin muotoiluhanke, jossa onnistunut palvelumuotoilu yhdistyy moderniin suomalaiseen arkkitehtuuriin.

Helsingin Keskustakirjasto Oodi on rakastettu kaupunkilaisten kohtaamispaikka, jonka arkkitehtuuri ja palveluiden muotoilu on saanut runsaasti myös kansainvälistä huomiota.

Suosion takana on yli kymmenvuotinen mittava muotoiluprosessi, jossa hyödynnettiin monipuolisesti eri muotoilutekniikoita. Sekä kirjaston palveluita että tiloja muotoiltiin yhdessä kaupunkilaisten kanssa monessa eri vaiheessa.

Kaikkien yhteinen olohuone syntyi yhdessä käyttäjien kanssa

Oodin tarina alkoi vuonna 1998, kun silloinen kulttuuriministeri Claes Andersson ehdotti Helsingin keskustaan uutta City-kirjastoa. Hankkeen konkreettinen valmistelu alkoi vuonna 2008, kun kaupunki julkaisi teettämänsä selvityksen Keskustakirjasto – Metropolin sykkivä sydän.

Alusta lähtien uudesta kirjastosta haluttiin tulevaisuuden kirjasto ja kaikille avoin kohtaamispaikka.

Kirjaston konsepti syntyi käyttäjälähtöisesti, muotoilun keinoin.

Kirjaston käyttäjien ja suuren yleisön ajatuksia ja toiveita uudesta kirjastosta kerättiin muun muassa Unelmien puulla. Unelmien puu keräsikin yli 2 000 kirjastounelmaa.

Kirjaston työntekijät jalkautuivat avoimiin kaupunkitiloihin kohtaamaan kaupunkilaisia, joista monet eivät olleet kirjaston käyttäjiä. Kaupunkilaisten spontaaneja tapaamisia järjestettiin myös osana Helsingin designpääkaupunkivuoden 2012 ohjelmaa (World Design Capital Helsinki 2012).

Fillarikirjasto. Kuva: Jussi Hellsten
Kirjasto jalkautui kaupunkilaisten pariin esimerkiksi pyöräillen. Kuva: Jussi Hellsten.

Ideointia työpajoissa

Kansalaisten aktivoimisen rinnalla asiantuntijat ja yhteistyökumppanit kokoontuivat työpajoihin ja vaikuttajaverkostotapahtumiin ideoimaan omia toimintojaan keskustakirjastoon. Mukana olivat muun muassa nykyinen Kansallinen audiovisuaalinen instituutti KAVI (entinen Elokuva-arkisto), jonka elokuvateatteritoiminta on siirtynyt Oodiin, ja kaupungin varhaiskasvatuspalvelut, joka pyörittää Oodissa leikkipuisto Lorua.

Syksyllä 2014 perustettiin Keskustakirjaston kaverit -kehittäjäyhteisö, johon haettiin mukaan kaupunkilaisia eri puolilta Helsinkiä. Hakemuksia tuli tulvimalla. Kehittäjäyhteisö on sittemmin jakaantunut eri teemojen mukaisesti Kirjastoheimoiksi, jotka kokoontuvat säännöllisesti miettimään kirjaston toiminnan kehittämistä.

Osallistuvan budjetoinnin juuret kirjastossa

Keskustakirjaston suunnittelua tuki osallistuvan budjetoinnin kokeilu vuonna 2012. Kokeilu aloitti Helsingin kaupungin osallistuvan budjetoinnin, josta on sittemmin muodostunut kaupungin vakiintunut käytäntö.

Kaupunkilaisia innostettiin ehdottamaan, miten kaupunginkirjaston tulisi käyttää 100 000 euroa kirjaston budjetista. Ehdotuksista valittiin neljä, jotka muokattiin toteutettaviksi hankkeiksi kaikille avoimissa työpajoissa: Satusynttärit, Kaupunkiverstas, Suvanto – hiljaisuuden tila sekä kirjailijatapaamiset.

Kaikki neljä hanketta toimivat kokeiluina ja esikuvina Oodin suunnittelussa, ja niiden ideat ovat toteutuneet tavalla tai toisella myös Oodin palveluissa.

Satusynttärit Kallion kirjastossa. Kuva: Satu Haavisto
Satusynttärit oli yksi kaupunkilaisten ehdotuksista kirjaston uudeksi toiminnaksi. Kuva: Satu Haavisto

Suunnittelu yhdessä muotoilun ammattilaisten kanssa

Kun kirjastopalveluiden suunnittelussa siirryttiin unelmista toteutukseen, suunnittelutyöhön tuli mukaan palvelumuotoilutoimistoja.

  • Palvelumuotoilutoimisto Hellon rakensi Oodin palvelupolkukuvauksen kaikista kävijöiden toiminnan vaiheista.
  • Palmu ideoi aulakokonaisuuden toimivuutta ja oleskelualueita. Toimisto rakensi ”ylikanavaista asiakaskokemusta”, jonka mukaan asiakaskokemus on aina sama riippumatta siitä, miten tai minkä kanavan kautta asiakas käyttää Oodin palveluita.
  • Muotohiomo keskittyi tuottamaan lasten ja perheiden palveluista yhtenevän kokonaisuuden.

Osallistuva suunnittelu arkkitehtuurikilpailun pohjana

Oodin arkkitehtuurikilpailun valmistelu lähti liikkeelle vuonna 2011. Metropolin sykkivä sydän –kilpailu toteutettiin avoimena, kansainvälisenä arkkitehtuurikilpailuna osana Helsingin muotoilupääkaupunkivuoden 2012 ohjelmaa.

Kilpailulautakunnan työhön ja kilpailukriteereiden valintaan otettiin mukaan myös kaupunkilaisten unelmista kerätyt toiveet uudelle kirjastolle: hiljaisuus ja rauhallisuus, palvelut lapsiperheille, muilta oppiminen ja itse tekeminen, tapahtumat ja digitaalisuus.

Kilpailun tavoitteena oli löytää korkeatasoinen ja kestävä suunnitteluratkaisu, joka sopisi kaupunkikuvallisesti Töölönlahden korttelikokonaisuuteen.

Keskustakirjaston arkkitehtuurikilpailu sai huimat 544 ehdotusta ympäri maailmaa. Kilpailutyöt olivat esillä yleisönäyttelyssä, jossa kävijät saivat jakaa sydämiä mielestään parhaimmalle työlle. Kilpailun toiselle kierrokselle valitut kuusi ehdotusta olivat yleisön arvioitavina ja tykättävinä kaupunkinäytöillä.

Kilpailun voitti helsinkiläisen ALA-arkkitehtitoimiston kilpailutyö Käännös. Käännös oli myös yksi yleisön suosikeista, ja siinä yhdistyivät kaikki kaupunkilaisten päätoiveet.

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi keskustakirjaston hankesuunnitelman vuoden 2015 tammikuussa, ja kirjaston rakentaminen alkoi myöhemmin samana vuonna. Keskustakirjasto Oodi avautui yleisölle 5. joulukuuta 2018.

100-vuotislahja itsenäiselle Suomelle

Kirjastolaitos on suomalaisen sivistyksen ja oppimisen kehto, johon kaikilla on vapaa pääsy. Kirjastot edistävät lukemista, lukutaitoa ja yhdenvertaista pääsyä tietoon, tasa-arvoa, sananvapautta sekä aktiivista kansalaisuutta.

Keskustakirjasto oli toinen Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden juhlavuoden merkkihankkeista, ja sen valtionrahoitus oli osa juhlavuoden rahoitusta. 

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden projektina Oodilla on valtakunnallinen rooli kehittää Suomen kirjastolaitosta.

Oodin sijoittuminen Kansalaistorille, Eduskuntataloa vastapäätä, symboloi kirjaston asemaa kaupunkilaisten äänitorvena. Oodin palvelut on suunniteltu niin, että ne tukevat aktiivista kaupunkilaisuutta ja mahdollistavat kohtaamisen ja yhdessä tekemisen.

Oodi elää käyttäjien muuttuvien tarpeiden mukana

Kirjastot elävät ajassa, ja Oodi on muutoksen etunenässä yhdistäen perinteistä ja uutta.

”Rakennus valmistui joulukuussa 2018, mutta Oodi itsessään ei ole koskaan valmis. Me kehitämme kirjastopalveluja jatkuvasti, ja aina yhdessä asiakkaiden kanssa”, painottaa Oodin johtaja Anna-Maria Soininvaara.

Oodissa esimerkiksi työskennellään itseohjautuvissa tiimeissä, jotka voivat joustavasti reagoida muuttuviin olosuhteisiin ja asiakkaiden tarpeisiin. Työtapoihin kuuluu myös palveluiden yhteiskehittäminen.

Oodin suosio ylitti kaikki odotukset

Oodin huikea suosio kertoo onnistuneesta muotoilusta. Ensimmäisenä toimintavuotenaan Oodissa oli yhteensä 3,1 miljoonaa kävijää, mikä ylitti tavoitteet reilusti. Oodi on nostanut myös muiden kirjastojen suosiota, ja vuonna 2019 kaikkien Helsingin kirjastojen yhteenlaskettu käyntimäärä kohosi ennätykselliseen yli 9 miljoonaan.

Keskustakirjasto Oodi on tuonut Helsingille ja muotoilulle myös kansainvälistä huomiota. Vuonna 2019 Oodi valittiin maailman parhaaksi uudeksi yleiseksi kirjastoksi (Public Library of the Year). Vuonna 2020 Oodi voitti Project of Influence –palkinnon, joka myönnetään hankkeelle, joka vaikuttaa merkittävästi kulttuuriperintöalan tulevaisuuteen, kehittää alaa ja toimii esimerkkinä muille toimijoille.

Oodin arkkitehtuuri on huomioitu muun muassa Detail Prize 2020 –pääpalkinnolla, joka jaetaan rakennuksille, joiden suunnittelukonsepti on omaa luokkaansa ja joiden yksityiskohdat ovat hyvin suunniteltuja, eteenpäin katsovia ja teknisesti innovatiivisia.

Alkuperäinen teksti: Johanna Lemola
Kuvat: Kuvatoimisto Kuvio Oy, Jussi Hellsten, Satu Haavisto, Tuomas Uusheimo, Aleksi Poutanen, Mika Ruusunen, Kuvatoimisto Kuvio, Jussi Hellsten, Ants Vahter, Andrey Shadri

Oodi on kasvattanut kirjastojen suosiota (2019)

3,1 miljoonaa

kävijää Oodissa

+ 40 %

kävijöitä kirjastoissa

47 000

uutta kirjastokorttia

+ 9 %

kirjastokäynnit koko Suomessa

Asiasanat

arkkitehtuuri- ja designmuseo