Siirry sisältöön

Tekoäly opastaa kävelykierrokselle ja robotiikka auttaa työläissä rutiinitehtävissä

Helsinki haluaa olla maailman parhaiten digitalisaatiota hyödyntävä kaupunki. Tavoitteen saavuttamiseksi kaupungin henkilöstö tekee muun muassa nopeita kokeiluja, kuinka tekoälyä ja ohjelmistorobotiikkaa voitaisiin hyödyntää kaupungin palveluissa ja työntekijöiden työssä.

Joulukuussa 2021 kaupungilla valmistui kolmas nopeiden kokeilujen kampanja, jossa testattiin yhdeksää kaupungin työntekijöiden ideaa tekoälyn ja ohjelmistorobotiikan käyttöön:

  • tekoälyn hyödyntäminen virtuaalisena kävelykierrosopastajana
  • ohjelmistorobotti apuna valtionkorvausten hakemisessa sekä tulkkilaskujen käsittelyssä
  • kolmannelle luokalle hakeutuminen ja siihen liittyvä oppilaaksiotto
  • tekoäly uuden työntekijän perehdytyksen tukena
  • rokotteiden oikea-aikainen valmistus ja toimitus rokotuspisteille
  • tekoäly nuorten osallistuvan budjetoinnin tukena
  • tekoälyn hyödyntäminen Kerrokantasi-palvelun vastausten analysoinnissa
  • ohjelmistorobotti kaupungin sopimusten arvon yhteenlaskemisen apuna
  • ohjelmistorobotti oppilas- ja opiskeluhuollon tilastotiedon automatisoinnin tukena

Kävelykierrosoppaan prototyyppi valmistui

Virtuaalista tekoälyavusteista kävelykierrosopasta kehittäneessä kokeilussa tavoitteena oli johdattaa kävelijä kännykän avulla mielenkiintoiselle kävelyreitille, jonka varrella olevista kulttuurihistoriallisista kohteista saisi myös lisätietoa. Kohteita luotiin yhdistelemällä uudella tavalla erilaisia tietoaineistoja, joista luotiin asiasanojen tilastollisen analyysin perusteella erilaisia teemoja. Käyttäjä pystyy valitsemaan haluamansa teemat, reitin halutun pituuden tai keston ja aloituspisteen, ja palvelu luo kävelykierroksen. Kohteita ja niiden tietoja voi tarkastella etukäteen.

Kokeilussa saatiin aikaiseksi toimiva kävelykierrosoppaan prototyyppi, jossa kohteina oli kulttuurihistoriaan liittyvää aineistoa. Kokeilun perusteella selvisi, että tällainen palvelu on mielekäs käyttää, ja jo varsin suppean kokeiluaineiston perusteella se johdatti testaajia kotikulmillaan uusille nurkille. Kulttuurihistoriallisen aineiston lisäksi pohja-aineistona voisi toimia monenlaisia erilaisia aineistoja.

”Kävelykierrosoppaan testaajilta tuli positiivista palautetta jo varsin karkean prototyypin käytöstä. Perusidea toimii, ja toiveissa olisi löytää oikea taho ja resurssit palvelun jatkokehitykselle. Kävelykierrosopas vaatii vielä työtä ennen kuin siitä voi luoda täysimittaisen palvelun, mutta idea on nyt testattu toimivaksi ja rakennuspalikat ovat olemassa jatkuvampaa palvelua ajatellen, mahdollisen palvelun kotipesä vain uupuu”, kertoo kokeilua vetänyt projektipäällikkö Saska Lohi kaupunkiympäristön toimialalta.

”Kokeilussa opin miten monipuolista kulttuurihistoriaan liittyvää tietoa meiltä löytyykään, mutta se on monesti harmittavan piilossa ja vaatii etsimistä. Kokeilu tarjosikin uudenlaisen väylän tämän tiedon tarkasteluun ja sen avulla historiasta ja Helsingistä oppimiseen. Lisäksi kokeilua testatessa päädyin tutuilla kotinurkillakin aivan uusiin paikkoihin ja tutustumaan itselle aiemmin vieraisiin kohteisiin, mikä piristi korona-ajan arkea”, Lohi jatkaa.

Muissa kokeiluissa testattiin, miten tekoälyä voi hyödyntää työllisyyspalveluiden uusien työntekijöiden perehdytyksen tukena, nuorten osallistuvassa Ruuti-budjetoinnissa nuorten toiveita kartoitettaessa ja Kerrokantasi-palvelun vastausten luokittelussa ja analysoinnissa.

Ohjelmistorobotti apuna työläissä rutiinitehtävissä

Ohjelmistorobotiikkakokeiluissa tavoitteena oli löytää ideoita erityisesti manuaalisten tai muuten työläiden rutiinitehtävien helpottamiseksi.

Kokeiluissa etsittiin vastauksia siihen, voiko ohjelmistorobottia käyttää apuna tulkkilaskujen käsittelyssä tai sopimusten yhteenlaskussa, entä voiko kolmannen luokan painotettuun opetukseen hakeutuneiden oppilasvalintoja tai oppilas- ja opiskelijahuollon tilastotiedon poimintaa automatisoida.

”Kokeilumme tärkein oppi oli, että valtionkorvausten hakeminen tulkkilaskuista on mahdollista tarkastaa tulevaisuudessa ohjelmistorobotiikkaa hyödyntämällä, joka parhaimmillaan voisi vähentää työntekijöiden manuaalista työtä 0,7 henkilötyövuoden verran. Tämä parantaisi henkilöstön työn mielekkyyttä, kun vähemmän mieluisat rutiinitehtävät saadaan siirrettyä robotin tehtäväksi”, kuvailee ohjelmistorobotiikkaa valtionkorvausten hakemisessa kokeilleesta tiimistä laskenta-asiantuntija Roope Saarinen sosiaali- ja terveystoimialalta.

Saarinen kertoo, että ohjelmistorobotiikkaa testataan tällä hetkellä ja tehdään vielä pieniä muutoksia ennen kuin se siirretään tuotantoon. Tavoitteena on saada robotti tarkastamaan valtionkorvauksiin oikeutettuja laskuja mahdollisimman pian.

Ideoita koronarokotteiden oikea-aikaiseen valmistumiseen

Yhtenä kokeiluaiheena oli koronarokotteiden oikea-aikainen valmistus ja toimitus rokotepisteille. Aluksi kokeilu oli tarkoitus toteuttaa ohjelmistorobotiikan keinoin, mutta lopulta päädyttiin hyödyntämään perinteisempiä sovelluskehityksen keinoja. Kokeilussa sovellettiin myös lean-kehittämisen menetelmää, joka auttoi tunnistamaan parannuskohtia olemassa olevaan rokotteidenjakeluprosessiin liittyen.

Koronarokotteiden oikea-aikaiseen valmistumiseen liittyvä havainto nousi työssä Messukeskuksen rokotuspisteellä. Esimerkiksi Pfizer-Biontechin koronarokote on käytettävä kuuden tunnin sisällä valmistumisestaan, toisaalta rokottamisten sujuvuuden kannalta rokotettavat eivät voi odotella rokotteiden valmistumista. Kokeilussa päätetiin toteuttaa rokotteiden oikea-aikaiseen valmistamisen ja toimittamisen mahdollistava RoTi-sovellus. Sovellus vähensi Messukeskuksessa 1–4 henkilön tarvetta juosta käytävällä keräämässä viimeisellä rokotustunnilla tilauksia ja toimittamassa rokotuksia.

Kokeilujen opit ja loppuraportit löytyvät nyt Kokeilugalleriasta

Kokeiluista saadut opit auttavat Helsingin kaupunkia uudistamaan palveluitaan ja kehittämään toimintaansa entistä paremmaksi. Kokeiluista myös opitaan miten digitalisaation uudet mahdollisuudet toimivat käytännössä ennen isompia teknologiainvestointeja.

”Opeistamme voi olla muillekin kaupungeille ja toimijoille hyötyä, joten jaamme oppimme avoimesti kaikkien kiinnostuneiden käyttöön. Kokeilujen tuloksia voi selata Kokeilukiihdyttämön uudessa Kokeilugalleriassa josta on ladattavissa myös mm. kokeilujen pidemmät loppuraportit”, avaa hankepäällikkö Ville Meloni kaupunginkansliasta.

Tutustu Kokeilukiihdyttämön uuteen Kokeilugalleriaan.

Lue lisää:

Lisätietoa Helsingin kaupungin digitalisaatiosta saat digi.hel.fi –sivustolta. Tarkemmin tekoälykokeilujen oppeihin voit tutustua täällä.

Tutustu kaupungin tekoälyrekisteriin tästä. Rekisteri kertoo, miten kaupunki tekoälyä hyödyntää.

Kuva: Helsingin kaupunki / Kuvatoimisto Kuvio Oy

Asiasanat

arkkitehtuuri- ja designmuseo