Tuoreen Helsingin kieli-ilmapiiriä kartoittavan raportin mukaan suomen- ja ruotsinkielisten väliset suhteet ovat parantuneet. Helsingin kaupunki tunnistaa, että sen tuottamissa ruotsinkielisissä palveluissa on parantamisen varaa. Kaupunki seuraa jatkossa tehostetummin näiden palveluiden laatua ja saatavuutta.
Kielibarometri-kyselytutkimuksella seurataan kielellisten palveluiden toteutumista Suomen kaksikielisissä kunnissa. Helsingin kaksikielisyystoimikunta on pitänyt esillä, että valtakunnallisen kielibarometrin yhteydessä selvitettäisiin myös kieli-ilmapiirin tilannetta Helsingissä. Helsingin kaupunki on tilannut Åbo Akademin Institutet för Samhällsforskningista oman raportin Helsingin tilanteesta.
Raportti sisältää ilahduttavia uutisia mutta näyttää, että Helsingissä on myös parantamisen varaa. Raportin mukaan aiempaa harvemmat Helsingin ruotsinkielisistä kohtaavat häirintää tai syrjintää tai molempia. On kuitenkin huolestuttavaa, että viidesosa sanoo kohdanneensa ennakkoluuloja tai häirintää kielensä takia. Tutkimuksessa kysyttiin myös miten ruotsinkieliset kokevat, että asenteet ovat muuttuneet muita kieliryhmiä kohtaan. Yhteenvetona raportti toteaa, että Helsingin ruotsinkieliset kokevat asenteiden muita kieliryhmiä kohtaan parantuneen Suomessa ja lähiympäristössään viime vuosien aikana. Sen sijaan he kokevat asenteiden muita kieliryhmiä kohtaan huonontuneen tiedotusvälineissä, sosiaalisessa mediassa ja politiikassa.
Ruotsinkielisissä palveluissa parannettavaa
Raportti osoittaa, että ruotsinkieliset julkiset palvelut ovat Helsingissä puutteelliset ja että ruotsinkieliset ovat monesti pakotettuja vaihtamaan suomeen saadakseen asiansa hoidettua. Enää joka neljäs Helsingin ruotsinkielisistä yrittää ”lähes aina” tai ”yleensä” saada julkista palvelua ruotsiksi. On huolestuttavaa, että ruotsinkieliset kokevat tarpeelliseksi vaihtaa suomeen lääkärissä käydessään.
Helsingin kaupunki tunnistaa raportin esille tuomia ongelmia omissa ruotsinkielisissä palveluissa. Haasteita on esimerkiksi esiintynyt ruotsinkielentaitoisen henkilöstön saatavuudessa ja rekrytoinnissa, jonka vuoksi kaupunki muun muassa pyrkii kirkastamaan työnantajakuvaansa. Kaupungin sosiaali- ja terveystoimiala on julkaissut rekrytointivideon ruotsiksi ruotsinkielisen työvoiman saatavuuden lisäämiseksi. Sote-palveluihin on myös palkattu ruotsinkielinen rekrytointikonsultti. Lisäksi tehdään läheistä yhteistyötä ruotsinkielisten oppilaitosten kanssa.
Kaupunki myös seuraa tuottamiaan ruotsinkielisiä palveluita jatkossa tarkemmin ja keskitetymmin. Osana kaupungin kaksikielisyysasioiden koordinointia toimialat tuottavat kielisuunnitelmat, joihin jotka sisältävät toimenpiteitä ruotsinkielisten palvelujen kehittämiseksi. Helsingin kaupunki oli myös mukana toteuttamassa Oma Kieli / Eget Språk -kampanjassa loppuvuodesta
2020.
Kielibarometri on toteutettu vuodesta 2004 lähtien ja se tehdään joka neljäs vuosi. Tutkimus tehdään Oikeusministeriön toimeksiannosta ja sen toteuttaa Åbo Akademin Institutet för Samhällsforskning yhdessä Kuntaliiton kanssa.
Helsingissä Kielibarometri 2020 lähetettiin postitse 2000 satunnaisesti valitulle ruotsinkieliselle asukkaalle. Tietoja kerättiin postikyselyn lisäksi myös suomenruotsalaisen kansalaispaneeli Barometernin kautta. Kysely lähetettiin kansalaispaneeli Barometernin kautta 671 ruotsinkieliselle Helsingissä. Kun molemmat otokset huomioidaan saadaan yhteiseksi vastausprosentiksi oli 65,2.
Kuva: Lauri Mannermaa.