Siirry sisältöön

Helsingille työkaluja muotoilun vaikuttavuuden arviointiin

Helsingin kaupunki käynnisti keväällä yhteistyön Aalto-yliopiston muotoilun laitoksen kanssa muotoilutoiminnan vaikuttavuuden arvioimiseksi. Kyseessä on ensimmäinen laaja kartoitus kaupungin muotoiluhankkeista sekä niiden hyödyistä ja haasteista. Tuloksia esiteltiin joulukuussa opiskelijakurssin loppuseminaarissa.

Helsingin kaupunki käynnisti keväällä yhteistyön Aalto-yliopiston muotoilun laitoksen kanssa muotoilutoiminnan vaikuttavuuden arvioimiseksi. Kyseessä on ensimmäinen laaja kartoitus kaupungin muotoiluhankkeista sekä niiden hyödyistä ja haasteista. Tuloksia esiteltiin joulukuussa opiskelijakurssin loppuseminaarissa.

Helsingin kaupunki on jo vuosia hyödyntänyt muotoilua palveluiden ja rakennetun ympäristön kehittämisessä. Viime vuosina muotoilu on otettu mukaan myös strategiatyöhön ja organisaation kehittämiseen.

”Helsinki on ollut uranuurtaja muotoilun käyttämisessä julkisella sektorilla, mutta tietoa muotoilutoiminnan laajuudesta, sisällöstä ja vaikuttavuudesta ei ole systemaattisesti kerätty”, toteaa Helsingin kaupunkimuotoilupäällikkö Päivi Hietanen.

”Yhteistyö Aalto-yliopiston kanssa on antanut meille hyvän kuvan siitä, mitkä ovat Helsingin vahvuudet muotoilun hyödyntämisessä ja missä taas löytyy kehitettävää. Olemme saaneet erinomaisen nykytilan analyysin sekä uusia työkaluja ja käytännön vinkkejä toimintamme kehittämiseen”, iloitsee Hietanen.

Muotoilun mahdollisuudet ja haasteet tunnistettu

Aalto-yliopiston tutkijoiden laatiman analyysin mukaan Helsinki on käyttänyt muotoilua laajasti ja ennakkoluulottomasti moniin erilaisiin tavoitteisiin. Muotoilulla on tuotu asiakkaan ääni kuuluviin, lisätty asiakasymmärrystä sekä kehitetty palveluita ja kaupungin sisäisiä toimintamalleja. Vahvuudeksi nähtiin myös se, että muotoilu ja asiakaslähtöisyys ovat osa kaupungin strategiaa.

Haasteiksi taas tunnistettiin, että muotoiluosaaminen ja kypsyys muotoilun hyödyntämisessä vaihtelee kaupunkiorganisaatiossa suuresti. Muotoilutoiminta on myös usein projektiluonteista, eikä muotoilun mahdollisuuksia ja konkreettisia hyötyjä vielä täysin tunneta.

”Tutkijoiden havainnot vahvistivat omia käsityksiämme siitä, että muotoilutoiminnan suunnitelmallisuuteen ja pitkäjänteisyyteen kannattaa panostaa. Lisäksi tietoa ja oppeja erilaisista muotoiluhankkeista pitää kerätä ja jakaa entistä systemaattisemmin”, Hietanen toteaa.

Kaupunkimuotoilun kartan visualisointi. Tekijät: Bin Shamsul Amri Daud, Nader Sayún Michel, Zheng Zheng ja Menegolli Alessia.

Opiskelijat visualisoivat kaupunkimuotoilun karttaa

Yhteistyöstä Aallon kanssa syntyi myös kaupunkimuotoilun kartta. Siinä Helsingin muotoilutoiminta on jaoteltu kuuteen eri kategoriaan. Muotoilukartan avulla voidaan tyypitellä erilaisia muotoiluhankkeita ja arvioida niiden ominaisuuksia ja vaikuttavuutta. Kartta auttaa myös tallentamaan tietoa hankkeista ja viestimään kaupungin muotoilutyöstä.

Syksyn aikana yhteistyö Aalto-yliopiston kanssa jatkui Strategic Co-Design -kurssilla, jossa opiskelijat työstivät eteenpäin analyysivaiheen tuloksia. Opiskelijat pureutuivat tarkemmin kaupungin muotoiluhankkeisiin ja jalostivat kaupunkimuotoilun karttaa eteenpäin.

”Opiskelijat loivat kurssilla selkeän ja ymmärrettävän tavan arvioida ja ryhmitellä erilaisia muotoiluhankkeita. Lisäksi he kehittivät muotoilukartasta interaktiivisen version, joka on hienosti visualisoitu”, kertoo Päivi Hietanen.

”Yhteistyö opiskelijoiden kanssa tuotti meille myös konkreettisia työkaluja hankkeiden tavoitteiden asettamiseen ja niiden mittaamiseen. Tästä on hyvä jatkaa kaupungin kehitystyötä.”

Myös Aalto-yliopiston puolella ollaan yhteistyöhön tyytyväisiä.

”Helsingin kaupunki on edelläkävijä muotoilun käytössä. Erityisesti kaupungin muotoilutoiminnan laajuus ja moninaisuus avaa aivan uudenlaisia haasteita muotoilun ja sen vaikuttavuuden kehittämiseen. Niiden ratkominen sopii hyvin meidän osaamiseemme ja kiinnostuksiimme”, sanoo yhteissuunnittelun professori Sampsa Hyysalo Aalto-yliopistosta.

”Samalla yhteistyö tarjoaa meille ainutkertaisen näköalapaikan muotoilun laajamittaiseen käyttöön kaupunkikontekstissa niin tutkimuksen kuin opiskelijatöiden kautta. Yhteistyö on ollut ilo jo tähän asti ja toivomme sen jatkuvan pitkälle tulevaisuuteen.”

Muotoilun mittaaminen kiinnostaa maailmalla

Helsingin muotoiluosaaminen on herättänyt myös kansainvälistä kiinnostusta.

”Helsinki on muotoilun suurkuluttaja ja tämä on huomattu myös maailmalla. Muotoilu on nostanut Helsingin kiinnostavaksi esikuvaksi, jolta kysytään kokemuksia ja neuvoja muotoilun käytössä”, toteaa kehittämiskonsultti Meri Virta Helsingin kaupunginkansliasta.

Muotoilu merkitsee kaupungille ennen kaikkea ihmislähtöisyyttä ja asiakkaan näkökulman hyödyntämistä.

”Helsinki haluaa olla maailman toimivin kaupunki. Toimiva kaupunki syntyy yhteistyöllä, asukkaita kuunnellen ja heidän tarpeensa huomioiden. Tässä muotoilulla on paljon annettavaa. Haluamme olla edelläkävijöitä myös muotoilutoimintamme arvioinnissa. Siksi toivon yhteistyön Aalto-yliopiston kanssa jatkuvan tiiviinä myös tulevaisuudessa”, Virta toteaa.