Emma Berg
Maaliskuu 2024
Olen opiskellut kestävää kehitystä ja palvelumuotoilua ja toimin nykyisin palvelumuotoilijana Helsingin kaupungin rakennusvalvonnan energiarenessanssitiimissä. Tiimimme mahtavat asiantuntijat auttavat helsinkiläisiä taloyhtiöitä parantamaan energiatehokkuutta ja ottamaan käyttöön uusiutuvaa energiaa.
Vaikka renessanssi on sanana hieno, se ei todellakaan ole ymmärrettävä palvelun nimi asiakkaillemme, taloyhtiöille. Kehitimme ensimmäisenä yhdessä tiimin kanssa palvelullemme ymmärrettävä nimen: Taloyhtiöiden energianeuvonta.
Kun opiskelin muotoilua, usein kehitettävänä olivat palveluiden konseptit ja prototyypit. Nykyisessä toimessani taloyhtiöiden energianeuvonnan kehittämisessä teen koko ajan asioita kädet savessa palvelun asiakaskokemuksen ja hiilineutraalin Helsingin eteen. Palvelumme on niin nuori, että se vaatii jatkuvasti käytännön toteutusta, eli uusien työtapojen ja työkalujen hiomista ja käyttöönottoa.
Kestävyysnäkökulma taloyhtiöiden energianeuvonnassa
Olen onnekas, koska palvelumuotoilu ja kestävyystyö on minun toimessani ollut helppo yhdistää: Helsingin näkökulmasta palvelumme tärkeimpänä tavoitteena on vähentää Helsingin päästöjä. Se onnistuu, kun palvelumme asiakaskokemus ja vaikuttavuus ovat mahdollisimman hyviä ja taloyhtiöt saavat energiatehokkuuttaan parannettua.
Palvelumuotoilun perustekemisestä on paljon hyötyä ison yhteisen tavoitteemme eteen.
Energiankäytöllä ja energian hinnalla on monimutkaisia verkostomaisia vaikutuksia taloyhtiössä ja yhteiskunnassa. Koulutuksestani kestävyysteemoissa on ollut työssäni hyötyä, kun olemme alkaneet pohtia palvelumme yhtymäkohtia sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, muun muassa energiahankkeiden eriarvoistavia vaikutuksia eri alueilla ja taloyhtiöissä. Kehitämmekin energianeuvontaa nykyään varsinkin alueellisen eriarvoistumisen torjumiseksi.
Palvelumuotoilusta näkökulmaa kestävyystyöhön
Palvelumuotoilu on mielestäni ihmiskeskeinen kehittämistapa, jossa käyttäjien tarpeita ja toiveita pohditaan ja kootaan lyhyellä aikavälillä. Vaikka palvelumuotoilussa tunnistetaan erilaiset toimijat esimerkiksi palvelukokemuksen muodostumisessa, niin vastuullisuusteemoissa ja kestävyystyössä linssi on aina paljon laajempi ja aikaskaala yleensä paljon pidempi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteivät palvelumuotoilun menetelmät voisi sopia myös kestävyystyöhön muokattuina.
Jos haluaisimme kehittää ilmastonmuutoksen torjuntaa tai sopeutumista sen vaikutuksiin, voisimme vaikkapa selvittää, millainen on ilmastomme käyttökokemus.
Luulen nimittäin, että ympäri maailman se on heikkenemässä, eikä siihen auta kuitenkaan pelkkä NPS eli net promoter score, joka kysyy ”suosittelisitko?” Voisimme myös kysyä, miten planeettamme tarjoamat ekosysteemipalvelut muuttuvat ilmastokriisin seurauksena. Nyt tavallaan teemme planeettamme ekosysteemipalveluiden muotoilua vähän kuin vahingossa.
Kestävyysajattelusta syvennystä palvelumuotoiluun
Kestävyysteemoista voi saada myös palvelumuotoilutyöhön paljonkin lisäarvoa. Ainakin itse olen saanut paljon irti palvelumme systeemisten vaikutusten arvioinnista ja palvelun kehittämisestä alueellisen eriarvoistumisen pysäyttämiseksi.
Palvelumuotoilun menetelmät ovat usein hyvin ihmiskeskeisiä, mutta kestävyysnäkökulmasta meidän kannattaa myös kysyä, kuinka pitkäksi aikaa ja keiden ihmisten näkökulmat otetaan huomioon.
Mielestäni olisi myös kaupunkilaisille lopulta parasta, että seuraavilla sukupolvilla on samanlaiset mahdollisuudet elämiseen ainoalla planeetallamme. Miltä näyttäisikään sidosryhmäanalyysi, jossa mukaan olisi otettu tulevat sukupolvet, muut lajit, tai asiakaspolku, joka jatkuisi kolmen eri sukupolven yli?
Palveluilla on omat vaikutuksensa
Totuus on, että jokaisella palvelulla on omat vaikutuksensa vastuullisuus- ja kestävyysasioissa, niin sosiaalisen, taloudellisen kuin ekologisenkin kestävyytensä saralla. Kannattaa kuitenkin muistaa, että sosiaaliset sekä taloudelliset vaikutukset ovat lopulta alisteisia ekologiselle kestävyydelle, koska ilman toimivaa planeettaa sosiaaliset ja taloudelliset asiat ovat täysin mahdottomia.
Parhaimmillaan kaupungin palvelut voivat lieventää alueellista eriarvoisuutta, parantaa asukkaiden hyvinvointia ja ratkoa ilmastokriisiä.
Tämän takia on tärkeää, että myös palvelumuotoilijoilla ja palveluiden toteuttajilla on ymmärrystä kestävyysasioista. Julkisella sektorilla näiden asioiden edistäminen tuntuu mielestäni luonnolliselta. Ei kai ole mitään parempaa motivaattoria omalle työlle kuin koko ihmiskunnan parempi tulevaisuus. Haluaisin jatkossakin pystyä suosittelemaan tätä elämää maapallolla ystävilleni ja kollegoilleni.
 |
Emma Berg on palvelumuotoilija ja toimii Helsingin kaupungin rakennusvalvonnassa taloyhtiöiden energianeuvonnan energia-asiantuntijana silloin, kun ei ole kuokkimassa porvoolaisen mummonmökkinsä pihamaata. |
Kuvat: Jussi Rekiaro, Emma Berg