lmaston tulevaisuus ratkaistaan kaupungeissa. Sanoma oli harvinaisen selvä kaupungin järjestämässä Ilmastokorkeakoulussa 4. syyskuuta. Tapahtuma oli osa Helsinki Design Weekin ohjelmaa.
Ilmastokysymystä käsiteltiin monipuolisesti eri näkökulmista, kun päivän puhujat paneutuivat ympäristöystävälliseen kaupunkisuunnitteluun ja innovatiivisiin ratkaisuihin.
Pormestari Jan Vapaavuori totesi Ilmastokorkeakoulua avatessaan, että Helsingillä on johtava rooli kestävän kehityksen esimerkkinä. Kaupungilla on kunnianhimoinen Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelma, jonka edistymistä kuka tahansa voi seurata avoimessa verkkopalvelussa.
– Helsinki on myös innovatiivisten keksintöjen alusta, paikka, jossa eri mahdollisuuksia voidaan testata, Vapaavuori huomautti.
Hän kertoi myös kaupungin energiahaasteesta, Helsinki Energy Challenge -kilpailusta, jossa haetaan konkreettista ratkaisua puhtaaseen energiaan Helsingissä. Kilpailun palkintona on miljoona euroa.
Helsingin designjohtaja Hanna Harris muistutti 13.9. asti jatkuvasta Helsinki Design Weekistä sekä sen tämän vuoden teemasta Sitoutumisen merkit, mikä kertoo samalla kaupungin sitoutumisesta kestävään kaupunkikehitykseen.
Harris ja sekä toinen päivän pääpuhujista, yrittäjä Yanling Duan Helsingin ystävyyskaupungista Pekingistä, kertoivat myös Helsingin ja Pekingin yhteistyöstä muotoilussa. Keskustelua yhteistyöstä jatketaan ensi vuonna Beijing Design Weekillä, kun Helsinki on festivaalin teemakaupunki.
Maailman toimivimmaksi kaupungiksi
Päivän paneelikeskustelussa pohdittiin, kuinka maailman toimivin kaupunki tehdään Helsingissä mahdolliseksi.
Kaupungin yleiskaavasuunnittelijan Alpo Tanin mielestä toimivassa kaupungissa on kyse siitä, kuinka kaupunki mahdollistaa ihmisille hyvän jokapäiväisen elämän ja kuinka tämä sovitetaan maapallon tarpeisiin.
Hän huomautti, että toiminnallisuuden järjestäminen oli koetuksella keväällä koronapandemian pahimpina kuukausina.
– Kaupunki pyrki tuolloin sopeutumaan uuteen tilanteeseen nopeasti ja löytämään keinoja toimintojen jatkumiseen. Oli ratkaistava nopeasti muun muassa, millaisia turvalliset aktiviteetit voisivat olla ja kuinka ihmiset voisivat tavata toisiaan urbaanisti mutta turvallisesti.
Maarit Kahila, karttakyselypalvelu Maptionnairen perustaja ja toimitusjohtaja, sanoi, että toiminnallisuudella on monta ulottuvuutta. Usein ensimmäiseksi tulee mieleen liikkuminen: kuinka helposti päästään paikasta toiseen ja löydetään eri sijainnit.
– Toisaalta toiminnallisuus tarkoittaa, että kaupungissa tuntuu turvalliselta. Mutta toiminnallisuus on myös digitaalisuutta ja läpinäkyvyyttä. Tiedon tulee kulkea päätöksentekijöiden ja asukkaiden välillä ja auttaa parempaan päätöksentekoon.
Vaisalan kehitysjohtaja Hannamari Jaakkola oli Kahilan kanssa samoilla linjoilla mutta halusi ottaa mukaan myös ilmanlaadun: hyvä ilma on kuin kaupungin juuret. Kun ilmanlaatu on hyvä, meidän on helppo hypätä vaikkapa pyörän selkään miettimättä, onko ilmassa nyt paljon saasteita.
Tampereen yliopiston professori Kalle Vaismaa korosti toiminnallisuutta määritellessään liikkumista ja logistiikkaa.
– Kun liikkuminen on helppoa ja joustavaa, se auttaa yleisemminkin logistiikkaa ja bisnestä. Toimiva liikenne on turvallista ja ympäristöystävällistä.
Vaismaa siteerasi tutkimusta, jonka mukaan liikennejärjestelmien uudistaminen on keskeistä, kun kaupunkia rakennetaan kestäväksi. Hänen mielestään Helsingin kaupunkipyörät ovat olleet erinomainen liikenneratkaisu korona-aikaan, kun pyöräilyn suosio kasvoi nopeasti.
Paneelikeskustelua vetänyt Helsinki Business Hubin asiantuntija Irma Ylikangas muistutti, että kaupunki tarjoaa avoimesti myös 3D-dataa, jota kumppaneiden on mahdollista hyödyntää.
– Helsingissä on hienoa yhteistyötä. Olemme voineet työstää innovaatioita yhdessä kaupungin, yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen kanssa, kiitteli Vaisalan Jaakkola.
Maptionnairen Kahilan mielestä Helsinki on edelläkävijä ja muilla on paljon opittavaa tavasta, kuinka kaupunki kerää ja avaa dataansa.
Paljon tehdään jo nyt!
Seminaari tarjosi lukuisia kestävän kaupunkisuunnittelun esimerkkejä. Projektinjohtaja Laura Uuttu-Deschryvere kertoi muun muassa Helsinki Energy Challenge -haastekilpailun aikataulusta: kisaan ehtii ilmoittautua mukaan syyskuun loppuun asti.
– Finalistit selviävät marraskuussa ja voittaja ensi maaliskuussa. Kriteereinä kilpailussa ovat muun muassa ilmastovaikutukset, kustannukset, vaikutukset luonnonvaroihin sekä luotettavuus.
Smart & Cleanin toimitusjohtaja Tiina Kähö kertoi säätiön ainutlaatuisesta verkostosta, jossa ilmastokysymystä ovat yhdessä ratkaisemassa pääkaupunkiseudun kaupunkien lisäksi liike-elämä, tutkimuslaitokset ja valtio.
Yksi esimerkki säätiön konkreettisesta työstä on muovin kierron edistäminen.
– Nykyisin vain kuusi prosenttia neitseellisestä muovista saadaan kiertämään, kun potentiaalia olisi 67 prosenttiin.
Erityissuunnittelija Tapani Nevanpää kaupungilta kertoi Pasilassa hyödynnettävistä 5G-verkkoista. Kokeilussa on tarkoitus kerätä kokemuksia siitä, kuinka älykäs kaupunki ja kauppakeskus voivat olla uusien innovaatioiden alusta.
Pasilan kokeilussa saadaan tietoa esimerkiksi ruuhkista, ihmisvirroista, ilmanlaadusta ja polkupyöräliikenteestä. Kaupungin ja kauppakeskuksen lisäksi mukana ovat Telia ja YIT.
– Lisää yrityksiä mahtuu vielä mukaan, Nevanpää mainitsi.
Ohjelmajohtaja Kerkko Vanhanen kertoi, että hiilineutraalius on keskeistä myös Forum Virium Helsingin työssä. Forum Virium on kaupunkikonsernin yhtiö, joka kehittää uusia digitaalisia palveluja yhdessä kumppaneidensa kanssa.
Yhtiöllä on lukuisia ympäristöhankkeita ja selvityksiä Kalasatamassa ja Jätkäsaaressa. Se on esimerkiksi sitouttanut yrityksiä tiiviimpään yhteistyöhön kaupunkisuunnittelijoiden kanssa sekä järjestänyt yrityksille pilotointimahdollisuuksia.
– Yksi uusista haasteistamme on saada lisättyä puun osuutta rakentamisessa.
Kaupungintalolla ja verkossa
Ilmastokorkeakoulu järjestettiin hybridi-tilaisuutena. Osa puhujista oli paikalla Kaupungintalon Tapahtumatorilla, osa etänä.
Seminaaria seurasi virtuaalisesti yli 200 osallistujaa kymmenistä eri maista. Tallenne Ilmastokorkeakoulusta on katsottavissa Helsinki-kanavalla.
Teksti: Kirsi Riipinen
Kuvat: Ilkka Ranta-aho