Finlandia-taloon on auennut odotettu pysyvä Finlandia-näyttely, joka kertoo suomalaisuudesta sekä Alvar, Aino ja Elissa Aallon ainutlaatuisesta perinnöstä – urasta, elämästä, luovuudesta ja inhimillisyydestä. Näyttely kuljettaa mukanaan niin Aaltojen elämän ja teosten, Suomen historian tapahtumien kuin suomalaisen luonto- ja metsäsuhteenkin kautta. Finlandia-talo on keskeisessä asemassa tarinoiden nivoutuessa yhteen.
“Finlandia-talo tällaisen näyttelyn kotina on hyvin merkityksellinen. Alvar Aalto on suunnitellut tämän pääteoksensa itsenäisen Suomen symboliksi ja sen estradiksi. Lupaamme, että näyttely luo tälle aivan uutta syvyyttä niin tiedolla kuin tunteellakin. Ympyrä sulkeutuu”, kuvaa Finlandia-talo Oy:n toimitusjohtaja Johanna Tolonen.
Näyttely noudattaa Alvar Aallon suunnittelufilosofiaa
Näyttelykokemus ei rajoitu pelkästään näyttelytilaan, vaan talon muu palvelutarjonta täydentää niin sen tarinaa kuin elämyksellisyyttäkin – ja päinvastoin.
“Uutta Finlandiaa suunnitellessamme halusimme luoda kaikille avoimesta talosta kokonaisvaltaisen elämyksen, joka tarjoaa moninaisia tapoja kokea kulttuuria ja rakennuksen historiaa. Aalloista, Finlandia-talosta ja suomalaisuudesta kertova pysyvä näyttely on luonteva osa tällaista kokonaisuutta. Halusimme, että näyttely toisi ihmisille iloa ja hyvän elämän tunnetta. Taiteen ja kulttuurin tiedetään vaikuttavan positiivisesti hyvinvointiin, ja tähän on panostettu näyttelyssä erityisen paljon. Finlandia-näyttely – niin kuin muutkin uudet palvelut – on suunniteltu Alvar Aallon omaa filosofiaa kunnioittaen: ihminen keskiössä”, kertoo Tolonen.
Finlandia-talo aukesi tammikuussa uudistettuna ja ensimmäistä kertaa kongressi- ja tapahtumavieraiden ohella myös suurelle yleisölle. Talo on nyt kaikkien kaupunkilaisten ja matkailijoiden yhteinen, jokapäiväinen ajanviettopaikka ja elämyskohde.
Näyttelyn taustalla kunnianhimoinen joukko huipputekijöitä
Näyttelykokonaisuutta rakentamaan valittiin eturivin asiantuntijat. Avainkaksikko näyttelyn takana ovat näyttelyarkkitehti Taina Väisänen ja filosofian tohtori, historioitsija ja kirjailija- käsikirjoittaja Kirsti Manninen. Väisänen on yksi Suomen ansioituneimmista näyttelysuunnittelijoista, jonka kädenjälki on näkynyt sekä suurimmissa suomalaisissa museoissa että kansainvälisissä näyttelyissä. Manninen sen sijaan lukeutuu Suomen tunnetuimpiin kirjailijoihin ja käsikirjoittajiin, jonka tuotanto koostuu hyvin laajasti niin historiallisista romaaneista, lastenkirjoista ja televisiokäsikirjoituksista kuin tietokirjoista ja historiikeistakin.
Lisäksi näyttelyä varten on konsultoitu useita Aalto-asiantuntijoita, kuten Alvar Aalto -säätiön museonjohtajaa ja Finlandia-talon Advisory boardin jäsentä Jukka Savolaista.
“Alvar Aalto on merkityksellisempi ja kiinnostavampi kuin koskaan aikaisemmin. Kun yhteiskunnassa on niin paljon epävarmuuksia ja polarisaatiota kuin nyt, niin Aallon ihmislähtöisen filosofian merkitys korostuu. Näyttelyn kautta tulemme ymmärtämään myös paremmin, miten olennainen osa hänen suunnittelunsa onkaan ollut Suomen kansallista tarinaa”, kertoo Savolainen.
Näyttely avaa kokonaan uusia näkökulmia Aaltojen saavutuksiin ja niiden vaikutuksiin suomalaisessa arkkitehtuurissa, muotoilussa, yhteiskunnassa ja kansainvälisissä verkostoissa. Lisäksi kokonaisuudessa päästään sukeltamaan aikaisempaa syvemmälle Aaltojen perhe-elämään: Aino ja Alvar Aallon tyttärenpoika Heikki Aalto-Alanen on esimerkiksi luovuttanut näyttelyä varten perhealbumistaan yli sata uutta, ennennäkemätöntä kuvaa isovanhemmistaan ja heidän elämästään vuosien varrelta.
“Tämä näyttely on erilainen kuin mikään muu aikaisempi Aalto-näyttely. Se kertoo Aalloista ihmisinä: lahjakkaina ja kansainvälisinä arkkitehteinä, jotka elivät mielenkiintoisena aikana historiassa, kun maailma muuttui moderniksi. Aino ja Alvar vaikuttivat vahvasti siihen, miten tuoreet kansainväliset vaikutteet on aikanaan otettu Suomessa vastaan, ja toisaalta miten samalla myös Suomen maakuva muualle maailmaan on lähtenyt rakentumaan. On ollut suuri ilo päästä raottamaan verhoa isovanhempieni elämään ja siten auttaa tällaisen näyttelyn syntymisessä”, kertoo Aalto-Alanen.
Vetovoimaa Helsingin keskustaan ja Suomeen
Finlandia-näyttely täydentää Helsingin kulttuuritarjontaa kaivatulla tavalla ja se tulee olemaan Helsingin uusi vetonaula ja kulttuurikokemus niin paikallisille kuin vierailijoillekin. Aaltojen arkkitehtuuri ja muotoilu herättävät edelleen laajaa kiinnostusta ympäri maailman. Näyttelyn odotetaankin lisäävän niin Helsingin kuin Suomenkin vetovoimaa matkakohteena.
Helsingin kaupungin pitkäaikaisena tavoitteena on ollut olla kansainvälisesti tunnettu ja vetovoimainen design- ja arkkitehtuurikaupunki. Designin ja arkkitehtuurin rooli on kirjattu jopa osaksi kaupungin strategisia linjauksia ja kehittämisohjelmia.
“Olemme olleet innoissamme nähdessämme Aallon 1970-luvun konsertti- ja kongressisalin avautuvan uudelleen laajan peruskorjauksen jälkeen. Uudet tilat – myymälöistä ravintoloihin ja ainutlaatuiseen mahdollisuuteen yöpyä – ovat jo nyt muodostuneet jännittäväksi lisäykseksi Helsingin design- ja arkkitehtuuritarjontaan. Ajankohtainen uusi näyttely vahvistaa entisestään talon asemaa Helsingin designin ja arkkitehtuurin maamerkkinä”, Helsingin kaupungin designjohtaja Hanna Harris.
Kuvat: Kusti Manninen, Satu Mali