Päivi Raivio, joulukuu 2022
Elinvoimaiset julkiset tilat ovat tärkeitä kestävälle ja viihtyisälle kaupungille. Merkityksellisten ja vetovoimaisten paikkojen kehittäminen ja ylläpito on yksi kaupunkisuunnittelijoiden ja -muotoilijoiden keskeisistä tehtävistä kaupunkien tiivistyessä. Onnistuneet ja pidetyt paikat kehitetään tunnistamalla niiden olemassa olevat vahvuudet, tulevaisuuden potentiaali sekä tekemällä tiivistä yhteiskehittämistä paikallisten asukkaiden ja toimijoiden kanssa.
Placemakingin filosofia ja menetelmät ovat toimintamme ytimessä; Parkly-moduulien suunnittelua on innoittanut erilaisten kaupunkitilaprojektien kautta syntyneet ideat ja vuosien kokemus RaivioBumannin placemaking-projekteissa. Project for Public Spaces -järjestön ja Placemaking Europe -verkoston kaltaisten toimijoiden ansiosta placemakingistä on tulossa maailmanlaajuinen liike, joka auttaa kehittämään kaupunkeja ja lähiympäristöjä sosiaalisesti kestävällä tavalla kiinnittämällä erityistä huomiota julkisiin paikkoihin. Olemme ylpeitä siitä, että olemme eturintamassa kehittämässä julkista placemakingin mallia täällä Helsingissä.
Tänä kesänä vedimme placemaking-hanketta Ylä-Malmin torilla Koillis-Helsingissä. Hanke jatkaa kesän 2021 pienimuotoista placemaking-kokeilua, jonka toteutimme yhteistyössä Helsingin kaupungin innovaatioyhtiö Forum Viriumin kanssa. Kokeilun positiiviset tulokset ja erityisesti kokeilun placemaking-menetelmien toimivuuden osoittaminen osana kaupunkikehittämistä, johtivat hankkeen jatkamiseen.Tänä vuonna hankkeen laajuutta ja toiminnallisuuden määrää kasvatettiin, ja se on jatkanut toimintaansa paikallisten yhteisöjen ja kaupunkisuunnittelijoiden välisen vuorovaikutuksen alustana. Olemme myös laajentaneet yhteistyötämme paikallisten sidosryhmien, kuten Helsingin Kaupunginteatterin yleisötyön, paikallisten yhdistysten ja pienten yritysten kanssa luodaksemme tapoja aktivoida aluetta yhdessä.
Työskentelemme suoraan Helsingin kaupunkiympäristön toimialan kanssa, jonka tehtävänä on ohjata Malmin tulevaisuuden suuntaa. Malmi on yksi Helsingin lähiöistä ja kaupunkiuudistusalueista, joissa tapahtuu suuria rakenteellisia ja kaupunkikuvallisia muutoksia. Malmin alueen kaupunkiuudistusta johtavan projektipäällikön Kimmo Kuisman sitoutuminen on ollut avainasemassa, jotta placemaking-menetelmää on voitu kokeilla ja hyödyntää osana alueen suunnittelua ja sille on varmistettu myös tarvittava rahoitus.
Väestön kasvaessa, kaupunki- ja palvelurakenteen kehittyessä sekä asuinympäristöjen ja julkisen tilan muuttuessa suunnittelussa korostuu yhteistyön tärkeys paikallisyhteisöjen kanssa. Salla Ahokas, kaupunkiympäristön toimialan placemaking-toiminnasta vastaava projektipäällikkö, korostaa yhteistyön merkitystä siinä, miten alueiden suunnitteluprosessia voidaan kehittää.
“Kaupunkisuunnittelun näkökulmasta placemaking on oivallinen yhteiskehittämisen menetelmä, kun sitä käytetään oikeaan aikaan. Monet keskeiset julkiset tilat kaupunkiuudistusalueilla ovat tulossa peruskorjausikään tai kaipaavat ehostusta ja tarjoavat tilaisuuden pohtia tulevaisuuden suunnitteluratkaisuja yhdessä niiden käyttäjien, eli asukkaiden ja paikallisten toimijoiden kanssa. Erilaisten suunnitteluratkaisujen testaaminen ja tilojen aktivoiminen yhteisöllisten tapahtumien avulla ennen pysyvää muutosta, avaa aikaikkunan, jonka mahdollistaa hyödyllisen ja käyttäjälähtöisen tiedon keräämisen jatkosuunnittelun pohjaksi. Uskon, että tämä lähestymistapa johtaa parempiin suunnitteluratkaisuihin ja luo alueella uudenlaisia synergioita, jotka kannattelevat paikkojen merkityksellisyyttä ja elinvoimaisuutta “, Ahokas sanoo.
Kohti yhteistä kaupunkia
Placemakingin keskiössä ovat paikallisyhteisöjen tarpeet, ajatukset ja kulttuurit, ja ihanteellisesti placemaking tuo yhteen sekä alhaalta ylöspäin että ylhäältä alaspäin suuntautuvat prosessit. Malmin placemaking-hanke yhdistää kaupunki- ja ihmislähtöistä placemakingiä tavalla, joka hyödyttää hankkeen yleisiä tavoitteita. Prosessit ovat rinnakkaisia tavalla, joka vahvistaa osallistumista, ja toiminnallisuutta sekä vahvistaa paikan omistajuuden tunnetta sen käyttäjissä.
Kuten Hans Karssenberg, Placemaking Europen hallituksen jäsen ja STIPO:n osakas, totesi Placemaking Week Europe 2022 -konferenssin avauspuheenvuorossaan: tarvitaan sekä alhaalta ylöspäin että ylhäältä alaspäin suuntautuvia lähestymistapoja. Placemaking-menetelmän asiantuntijana Karssenberg painottaa ihmisten yhteyttä paikkoihin ja tämän yhteyden syventämistä entisestään:
”Jotta voisimme tehdä toiminnallisista tiloista paikkoja, joita rakastamme ja jotka toimivat yhteisön todellisena sydämenä ja sosiaalisena kohtaamispaikkana, yhteisön on oltava mukana kehittämisessä. Jos ihmiset ottavat paikan omakseen, rakastavat sitä ja järjestävät siellä toimintaa, se herää henkiin. Julkishallinnon rooli on tukea yhteiskehittämisprosesseja sekä tarkkailla ja oppia miten se voi hyödyntää ja fasilitoida näitä osaksi suunnitteluprosessejaan. Tulevaisuuteen voidaan panostaa ihmisten unelmien ja paikallisen kulttuurin pohjalta. Tarvitsemme sekä paikallisyhteisöjen tarjoamaa alueellista tietoa että ammatillista osaamista siitä, miten suunnitellaan ilmastoystävällisiä, yhteisöllisiä ja laadukkaita julkisia tiloja.”
Onnistunut placemaking-prosessi sisältää aitoa ja kestävää vuorovaikutusta paikallisten sidosryhmien kanssa. Suunnittelijoiden ja vuorovaikuttajien on tärkeää viettää riittävästi aikaa paikoissa, joita he suunnittelevat, jotta myös asukkaiden spontaani osallistuminen mahdollistuu. Malmin hankkeessa on sovellettu erilaisia osallistumismuotoja, jotta paikallisista asioista, paikan dynamiikasta ja yhteisöstä on saatu riittävän syvällinen käsitys. Olemme toteuttaneet työpajoja, kyselyjä, lyhyitä haastatteluja ja havainnointeja keskittyen erityisesti lapsiin ja nuoriin tavoitteenamme varmistaa, että uudistettu tori on helposti lähestyttävä paikka kaikille ikäryhmille. Malmin toripäivänä elokuussa 2022 suunnittelijat olivat paikalla torilla keskustelemassa paikallisten kanssa.
Hankkeen päätavoitteena on kerätä tietoa ja laajentaa käsitystämme elinvoimaisesta torista sekä ottaa yhteisö mukaan prosessiin – samalla kun teemme jo joitakin parannuksia ja testaamme niitä. Parklyn viherkeitaat tuovat lisää vehreyttä ja istumapaikkoja oleskelun ja epävirallisten kokoontumisten lisäämiseksi. Monet paikalliset toivovat myös lisää torielämää, ja ideointi on käynnissä: perinteisten myyntikojujen lisäksi torilla voisi olla enemmän tapahtumia, pop-up-toimintaa, avoimia kirpputoreja ja kulttuuritapahtumia. Kaikki tämä lisää kävijämääriä ja ihmisten kirjoa sekä tukee myös paikallisia yrityksiä.
Työ on tuottanut paljon positiivisia tuloksia ja tärkeää tietoa torin jatkosuunnittelua varten. Tärkeintä on, että hankkeen aikana toteutettavat näkyvät toimet tarjoavat alustan vuorovaikutukselle ja lisäävät osallistumista. Muutoksen näkeminen ja tulevista muutoksista oppiminen luo lisää mahdollisuuksia myös alhaalta ylöspäin suuntautuvaan toimintaan.
Mitattavissa oleva muutos
Helsinki on aidosti sitoutunut placemaking-menetelmien kehittämiseen ja käyttöönottoon. Kaupunkistrategiassa edellytetään julkisten tilojen ja kaupunkilaiskokemuksen parantamista sekä erilaisten paikkojen identiteettien, niiden toiminnallisuuden ja elinvoiman vahvistamista.
Malmin placemaking-hanke on osa laajempaa, Hanna Harrisin johtamaa aloitetta, jonka tavoitteena on luoda Helsingin kaupungille placemaking-malli. Tavoitteena on selvittää, miten ja milloin kaupunki voi parhaiten mahdollistaa keskeisten julkisten tilojen yhteiskehittämisen tai osallistua siihen. Tänä keväänä Helsinki liittyi Placemaking Europe -verkostoon oppiakseen ja jakaakseen kokemuksia yhdessä muiden kaupunkien kanssa, jotka pyrkivät kehittämään tapoja lisätä ja tukea placemaking-menetelmiä kaupungissa.
”Luodaksemme parempia kaupunkeja meidän pitää myös pystyä kokeilemaan. Parhaimmillaan kokeilut tuottavat korvaamatonta tietoa pidemmän aikavälin suunnitteluprosesseihin ja parantavat samalla jokapäiväistä kaupunkikokemusta. Kokeileminen edellyttää, että kaupungin hallinto pystyy itse muuttumaan ja luomaan luovaa yhteistyötä sisältä käsin”, Harris sanoo.
Strategista suunnittelua varten Malmin placemaking-hanketta on käytetty myös alustana, jonka kautta on tutkittu, miten placemaking-toteutusten vaikutuksia voidaan mitata. Tieto auttaa päätöksenteossa ja sopivien kokeilujen suunnittelussa eri ympäristöihin, ja esimerkiksi alueen väestötiedot voivat olla placemaking-projektin lähtökohtana: miten voimme luoda julkisia tiloja, jotka houkuttelisivat alueen perheitä?
Forum Virium Helsinki on jatkanut Malmin hankkeessa erilaisten tiedonkeruumallien testaamista ja pyrkinyt muodostamaan käsityksen siitä, mitkä ovat tarkoituksenmukaisimmat menetelmät ja tavoitteet. CHAOS on analysoinut torin kävijämäärätietoja, ja esimerkiksi Malmin toripäivä mitattiin kesän vilkkaimmaksi päiväksi torilla.
Myös kaupunkitutkimus- ja innovaatiotoimisto SpinUnit on tutkinut placemaking-hanketta ja saanut siitä mielenkiintoisia tuloksia:
”Biologisen monimuotoisuuden elementtien sijoittaminen julkiseen tilaan avaa luonnolle uusia käytäviä, joiden kautta sitä voi tukea ja lisätä sen elinympäristöjä. Tämä edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia, joka ulottuu aina biologisen monimuotoisuuden kautta saatavista terveyshyödyistä, niin fyysisen kuin psyykkisen terveyden osalta. Ylä-Malmin torin tutkimuksessamme näimme, miten pienilläkin teoilla voidaan lisätä ihmisten ja luonnon välistä yhteyttä ja hyödyntää luonnon palauttavaa voimaa. Vahvistamalla luontoa me vahvistamme yhteiskuntaa”, Damiano Cerrone SpinUnitistä toteaa.
Hänen havaintonsa korostavat lisäksi sitä, että pienimuotoiset toimet voivat olla merkityksellisiä ja luoda näkyviä merkkejä laajamittaisemmasta muutoksesta, jota tarvitaan ja jota kohti työskentelemme kaupungeissa
Elävöitämme asuinalueita paikka kerrallaan
Torit ja aukiot ovat keskeisiä paikkoja, joissa ihmiset kokoontuvat yhteen, tapaavat muita ja nauttivat kaupunkielämästä. On ollut hienoa huomata, että hankkeen jatkuessa, se kasvaa orgaanisesti: kaupunkilaiset ymmärtävät placemakingin tarkoituksen, Toripäivästä on vakiintumassa yhteisölähtöinen tapahtuma; lapset ovat vahvemmin läsnä torilla; ilkivaltaa ei ole esiintynyt juuri ollenkaan, mikä luo myönteistä kokemusta yhteisöstä ja paikan mahdollisuuksista; vehreyden lisääminen on houkutellut sekä ihmisiä että pölyttäjiä vierailemaan torilla – ja paljon muuta. Tämä on jatkuva prosessi, joka auttaa luomaan paikan identiteettiä ja omistajuutta uuden torin osalta.
On erittäin innostavaa, että olemme mukana sekä Malmin placemaking-hankkeessa, että placemakingin edistämistyössä, koska hanke kulkee linjassa kaupunkiuudistushankkeen kanssa ja lisäksi hanketta on mahdollista jatkaa eri tavoin aina uudistetun torin avaamiseen asti. Mikä tärkeintä, alueen suunnittelijat ovat sitoutuneet kaupunkikokeiluihin ja tämän prosessin tuottamaan paikkalähtöiseen tietoon. Tiivis työskentely yhdessä kaupunkisuunnittelijoiden ja muiden viranhaltijoiden kanssa edistää sitä, että julkisten tilojen suunnitteluun syntyy positiivinen muutos koskien miten tiloja suunnitellaan, miten niistä toimitaan ja eletään. Kuten Salla Ahokas toteaa:
”Kun testaamme placemaking-menetelmiä erilaisten pilottihankkeiden avulla, alamme nähdä sen tavanomaisena suunnittelun ja muotoilun välineenä, jonka avulla voimme yhdessä luoda upeita julkisia tiloja Helsinkiin.”
Tutustu Toripäivän tunnelmaan katsomalla tämä lyhyt video.
Lue lisää kaupunkitilakokeilujen mittareista. Koosteen ovat tehneet SpinUnit ja Miltton Forum Viriumille.
Työryhmä:
Päivi Raivio, projektipäällikkö, kaupunkimuotoilija, fasilitaattori, Parkly & RaivioBumann
Jalmari Sarla, kaupunkimuotoilija, tutkija, fasilitaattori, Parkly
Salla Ahokas, projektipäällikkö, Helsingin kaupunki
 |
Päivi Raivio on helsinkiläinen muotoilija, joka on omistautunut urallaan luomaan parempia julkisia tiloja. Raivio tunnetaan erityisesti monista asukkaita osallistavista placemaking-projekteista ja kaupunkitilakokeiluista. Vuodesta 2015 Raivio on työskennellyt yhdessä Daniel Bumannin kanssa muodostaen muotoilutoimisto RaivioBumannin. Kaksikko on myös luonut kaupunkitilojen elävöittämiseen suunnittelun Parkly-moduulikalusteen. Raivio on tunnettu myös kansainvälisesti, ja hän on mukana Placemaking Europe -verkostossa Leader-jäsenenä. Vuonna 2022 Raivio palkittiin Helsingin kaupungin ja Helsinki Design Weekin yhteisellä Helsinki Design Award -tunnustuksella. |
Kuvat: RaivioBumann, Vesa Laitinen, Iiris Sjöblad